Suomen Mudiyhdistys ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Mudiyhdistys ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SUMU. Yhdistyksen virallinen kotipaikka on Vantaa. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä unkarilaisen paimenkoirarodun, mudin, harrastusta.

Yhdistys edistää mudin rodunomaisen luonteen, monipuolisten käyttöominaisuuksien ja hyvän terveyden ylläpitämistä, koiran pitkää elinikää sekä rodunomaista rakennetta ja ulkonäköä. Yhdistys pyrkii tuomaan rotua esiin ensisijaisesti monipuolisena käyttö- ja harrastuskoirana. Yhdistys pyrkii toimintakykynsä mukaan vaikuttamaan siihen, että rodun geenipohja on mahdollisimman laaja.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 

etsii ja jakaa tietoa rodusta, sen alkuperästä ja historiasta ja dokumentoi rodun nykyisyyttä 
on vuorovaikutuksessa luonne-, koe- ja ulkomuototuomareiden sekä muiden koirien luonteeseen, terveyteen, jalostukseen, koiraurheiluun ja -harrastuksiin sekä ulkonäköön vaikuttavien toimijoiden ja asiantuntijoiden sekä rodusta kiinnostuneiden kanssa 
seuraa koiriin liittyvää tieteellistä tutkimusta 
järjestää neuvontaa, koulutusta, luentoja, koe- ja kilpailutoimintaa, näyttelyitä ja muita samantyyppisiä tapahtumia 
kerää ja julkaisee rotua käsittelevää tietoa ja materiaalia 
tekee yhteistyötä Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:n, Unkarinpaimenkoirat ry:n, Suomen Palveluskoiraliitto ry:n ja muiden kotimaisten ja ulkomaisten vastaavien yhdistysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys 
kerää jäsenmaksua 
voi asianmukaisella luvalla toimeenpanna rahankeräyksiä, arpajaisia ja juhlia sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja 
on oikeutettu omistamaan toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta 

3. Jäsenet 
Yhdistyksen jäseneksi voi hakea jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Hallituksen ei tarvitse perustella jäsenhakemuksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

Jäsenet voivat olla vuosi-, perhe-, kunnia- tai pentujäseniä. 
Vuosijäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö.
Perhejäseneksi voi liittyä henkilö ruokakunnasta, josta joku on yhdistyksen vuosi- tai kunniajäsen.
Perhejäsenet eivät saa erikseen yhdistyksen tiedotuspostia.
Hallituksen esityksestä ja varsinaisen kokouksen päätöksellä voidaan kutsua kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat huomattavasti edistäneet tai tukeneet yhdistyksen toimintaa.
Pentujäsen on jäsen, jonka puolesta koiran kasvattaja maksaa pentujäsenmaksun. 

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta kesäkuun loppuun mennessä tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Yhdistyksen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä hallituksen päätöksellä, mikäli viisi (5) yhdistyksen jäsentä todistaa kirjallisesti yhdessä tai erikseen hänen vahingoittaneen tai haitanneen yhdistystä tai sen jäsenen/jäsenten toimintaa yhdistyksessä.

Erottamispäätös tapahtuu aina suljetulla lippuäänestyksellä.

Erottamispäätös tulee toimittaa erotettavalle kirjallisena mahdollisimman pian.

Erotettu jäsen on oikeutettu vetoamaan yhdistyksen kokoukseen erottamispäätöksestä. Tämä tapahtuu jättämällä valituskirjelmä hallitukselle neljäntoista (14) päivän kuluessa erotettavan saatua tiedon erottamispäätöksestä tiedonantopäivää lukuun ottamatta. Valitus käsitellään lähinnä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Hallituksen päätös jää voimaan, mikäli vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä sitä kannattaa. Eronneella tai erotetulla henkilöllä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen varoihin tai omaisuuteen.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Vuosi- ja perhejäseniltä perittävän mahdollisen liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun ja pentujäsenten maksun suuruudesta päättää syyskokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä (4) muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.

Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Puheenjohtajan toimikausi on yksi (1) kalenterivuosi. Hallituksen jäsenistä kaksi varsinaista ja yksi varajäsen on erovuorossa vuosittain. Yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen erovuoroiset valitaan arvalla.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Varajäsenet ovat mukana hallituksen kokouksissa. Mikäli hallitus on täysilukuisena paikalla, varajäsen on ilman äänivaltaa, muussa tapauksessa hän voi astua poissaolevan jäsenen tilalle, aikaisemmin valittu varajäsen ensisijaisesti.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella 16 vuotta täyttäneellä vuosi-, perhe-, kunnia- tai pentujäsenellä yksi (1) ääni. Äänioikeutettu yhdistyksen jäsen voi halutessaan luovuttaa valtakirjalla äänensä toiselle yhdistyksen äänioikeutetulle jäsenelle. Yksi (1) äänioikeutettu jäsen voi käyttää vain yhtä valtakirjaa.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kutsu on toimitettava jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen tai yhdistyksen julkaisussa. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun ja pentujäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Keskustelukulttuuri yhdistyksessä
Erimielisyydet pyritään sovittelemaan ensisijaisesti keskustelemalla.
Jäsenet kunnioittavat toisiaan ja toistensa mielipiteitä.
Yhdistys pyrkii esiintymään yhtenäisenä ulospäin.

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.